Kirjallisesti vastattava kysymys E-010354/2010
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)
Aihe:Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila ja SESAR-hanke
Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (ATM) on kärsinyt vuosikymmenten ajan hajanaisuudesta ja tehottomuudesta. Jos järjestelmä toimisi tehokkaammin, lentoyhtiöiden kustannuksia voitaisiin leikata noin 3,3 miljardia euroa vuodessa, turvallisuus paranisi ja tarpeettomia hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 16 miljoonaa tonnia.
Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsittelevässä toisessa paketissa (SES II) tarjotaan keskeiset välineet yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseksi vuodesta 2012 alkaen.
Lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknisenä osana on käynnistetty eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke (SESAR), jonka avulla yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta hyödytään vielä enemmän. SESAR-hankkeen täytäntöönpano edellyttää pitkällä aikavälillä noin 30 miljardin euron kokonaisrahoitusta, josta kymmenen miljardia euroa osoitetaan sotilasilmailuun, 14 miljardia euroa lentokoneisiin jälkeenpäin tehtäviin asennuksiin ja kuusi miljardia euroa maalaitteistolle. Jälkiasennusten kustannukset voivat olla miltei 1,4 miljoonaa euroa lentokonetta kohti. Lentoyhtiöiden olisi lisäksi rahoitettava maainfrastruktuurin parannuksia etukäteen (korkeammilla) lennonjohdon käyttömaksuilla, kun taas etuja koituisi vasta, kun investoinnit on tehty. Se tarkoittaa, että tällä hetkellä kaikki taloudelliset riskit olisivat lentoyhtiöillä, jos SESAR hankkeesta ei koituisikaan etua. Se on merkittävä ongelma SESAR ohjelmassa.
Yhdysvaltojen NextGen-hankkeessa on samat haasteet. Noihin haasteisiin vastaamiseksi Yhdysvaltain ilmailuhallinto kuitenkin rahoittaa maalaitteita koskevaa tekniikkaa ja on erittäin todennäköistä, että kongressi sopii pääomasijoitusrakenteesta, jolla tuetaan hankkeen jäljellä olevien osien (eli lentokoneisiin jälkeenpäin tehtävien asennusten) rahoitusta.
1.Voisiko komissio vahvistaa, että se torjuu joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimykset vesittää yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteet erityisesti suoritustavoitteiden asettamisen osalta?
2.Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä varmistaakseen, että SESAR-hankkeen käyttöönoton tueksi tarjotaan vaadittava julkinen rahoitus (joko suorien tukien (Euroopan laajuinen liikenneverkko tai päästökauppajärjestelmän tulojen kohdentaminen) tai EIP:n korottomien lainojen avulla) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena?
E-10354/10FI
Siim Kallasin
komission puolesta antama vastaus
(25.1.2011)
1. Komissio vahvistaa, että EU:n suoritustavoitteita koskeva asetusluonnos, joka sai jäsenvaltioiden asiantuntijoiden yksimielisen kannatuksen 3. joulukuuta 2010 pidetyssä yhtenäisen ilmatilan kokouksessa, vastaa kaikilta osin 25. lokakuuta 2010 tehtyä komission ehdotusta vähentämättä millään muotoa tavoitteiden kunnianhimoisuutta. Siinä ainoastaan mukautetaan tavoitteet vastaamaan tuoreempia vuoden 2011 kustannuksia. Toimenpide mahdollistaa noin 340 miljoonan euron säästöt palvelun kustannuksiin, mikä vastaa välilliset kustannukset mukaan luettuina yli yhtä miljardia euroa kaudella 20122014.
2. Komissio arvioi SESAR-hankkeen edellyttämän teknologian ja menettelyjen käyttöönottoon liittyviä haasteita, eri hallintovaihtoehdot ja mahdolliset rahoitusmekanismit mukaan luettuina. Yhteenveto arvioinnin ensimmäisistä tuloksista ja rahoitusmekanismien tarkastelusta on esitetty yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknologiapilarin käyttöönottoa koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (1). EU:n uuden teknologian, järjestelmien ja menettelyjen muodossa tarjoama tuki yhtenäiselle eurooppalaiselle ilmatilalle ja Euroopan ilmaliikenteen hallintaverkoston nykyaikaistamiselle on infrastruktuurien rahoitusta EU:n tasolla koskeva komission ensisijainen tavoite. Tätä varten komissio perustaa työryhmän (komissio, EASA (2), SESAR-yhteisyritys (3), Eurocontrol). Komissio esittää SESAR-hankkeen käyttöönoton hallintaa ja rahoitusta koskevan ehdotuksen vuonna 2011.
(1) SEC(2010) 1580, 10.12.2010.
(2) Euroopan lentoturvallisuusvirasto.
(3) Single European Sky ATM Research Joint Undertaking
